ABC-asteikko: toiminnallisen tasapainon varmuus

TOIMIA-mittarit
29.11.2010 • Viimeisin muutos 18.9.2019
Jaana Paltamaa, Sinikka Peurala, Hanna-Mari Boelius ja Vilma Ekholm

Lyhenne: ABC-asteikko

Nimi englanniksi: The Activities-Specific Balance Confidence (ABC) Scale

Nimi ruotsiksi: ABC-skalan

Mittarin versio: Alkuperäinen

Tietokannassa saatavilla olevat kieliversiot: suomi

Toimiametassa: ei

Soveltuvuusarviot

Lue tarkempi kuvaus soveltuvuusarvion tulkinnasta THL:n verkkosivuilta «https://thl.fi/fi/web/toimintakyky/etusivu/toimia-tietokanta#soveltuvuusarviot»1

Mittarin lomake ja ohje

Alkuperäinen käyttötarkoitus

ABC-asteikko on kehitetty alun perin mittaamaan itsearvioidun tasapainon hallinnan heikkenemistä hyväkuntoisilla yli 65-vuotiailla henkilöillä. Kysymykset valittiin kliinikoiden ja iäkkäiden haastattelujen perusteella sellaisista arkisista toiminnoista, jotka edellyttävät tasapainon hallintaa ja liikkumista. « Powell LE, Myers AM. The Activities-specific Balance Confidence (ABC) Scale. J Gerontol A Med Sci 1995;50(1):M28-34. »37. Asteikkoa käytetään tasapainon varmuuden mittaamiseen sekä iäkkäillä että useilla sairausryhmillä.

Kohderyhmä

  • Työikäiset
  • Iäkkäät

Tiedonkeruumenetelmät

  • Itse täytettävä kyselylomake

Toimintakyvyn ulottuvuudet

  • Fyysinen toimintakyky

Mittarin eri osien ICF-koodit

Istuminen [d4103], Seisominen [d4104], Vartalon taivuttaminen [d4105], Kehon painopisteen siirtäminen [d4106], Asennon ylläpitäminen, muu määritelty [d4158], Nostaminen ja kantaminen, muu määritelty [d4308], Poimiminen [d4400], Kurkottaminen [d4452], Lyhyiden matkojen käveleminen [d4500], Erilaisilla alustoilla käveleminen [d4502], Esteiden väistäminen kävellen [d4503], Kiipeäminen [d4551], Juokseminen [d4552], Asunnon siivoaminen [d6402]

Mittarin tuloksen ICF-koodi

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Mittarin ylläpitotaho

TOIMIA

Käyttöoikeus

  • Rajoittamaton

Maksullisuus

  • Ei sisällä maksuja

Käyttökoulutus

  • Mittarin käyttö ei edellytä ammatillista koulutusta. Tutkittava täyttää lomakkeen siinä olevia ohjeita noudattaen. Lomake voidaan täyttää myös haastattelemalla. Tällöin haastattelijan on hyvä perehtyä lomakkeeseen etukäteen.

Tarvittavat välineet

  • kyselylomake
  • kynä

Aikatarve

Noin 10 minuuttia

Raja-arvot

Iäkkäät

Iäkkäillä, joilla on kohonnut kaatumisalttius, testitulos < 67/100 % ennustaa uusia kaatumisia «Lajoie Y, Gallagher SP. Predicting falls within the elderly community: comparison of postural sway, reaction time, the Berg balance scale and ABC scale for comparing fallers and non-fallers. Arch Gero»24.

Kotona asuvilla iäkkäillä henkilöillä tehdyssä tutkimuksissa tulos alle 50/100 % kuvastaa matalaa suoritustasoa, 50–80/100 % kohtalaista suoritustasoa ja yli 80/100 % hyvää suoritustasoa «Myers AM, Fletcher PC, Myers AH, Sherk W. Discriminative and Evaluative Properties of the Activities-specific Balance Confidence (ABC) Scale J Gerontol A Biol Sci Med Sci 1998;53A: M287-M294. »33. Iäkkäillä kaatumisriskin omaavilla henkilöillä alle 67/100 % ennustaa uusia kaatumisia «Lajoie Y, Gallagher SP. Predicting falls within the elderly community: comparison of postural sway, reaction time, the Berg balance scale and ABC scale for comparing fallers and non-fallers. Arch Gero»24.

MS-tauti

ABC-asteikko erottelee hyvin aiemmin kaatuneet MS-tautia sairastaneet ei-kaatuneista katkaisurajan ollessa 40 pistettä «Cattaneo D, Regola A, Meotti M. Validity of six balance disorders scales in persons with multiple sclerosis. Disability & Rehabilitation 2006 28:12, 789-795. »8.

Aivohalvaus

Aivohalvaukseen sairastuneista (n=24, ikä keskimäärin 64 (keskihajonta 9) vuotta, aika sairastumisesta keskimäärin 4 (3) vuotta), alle 70/100 prosenttia saavalla henkilöllä on suurentunut riski menettää tasapainonsa päivittäisten toimintojen yhteydessä «Botner EM, Miller WC, Eng JJ. Measurement properties of the Activities-specific Balance Confidence Scale among individuals with stroke. Disability & Rehabilitation 2005; 27: 156-163.»5.

Aivohalvaukseen sairastuneilla (n=27, ke. ikä 57 (keskihajonta 12) vuotta, mediaani aika sairastumisesta 34 kk (vaihteluväli 11–312) tehdyssä tutkimuksessa selvitettiin arviointimenetelmien kykyä identifioida henkilöt, joilla on ollut useita kaatumisia «Beninato M, Portney LG, Sullivan PE. Using the International Classification of Functioning, Disability and Health as a framework to examine the association between falls and clinical assessment tools »3. ABC skaala oli yksi tehokkaimmista, kun katkaisupiste oli 81.1.

Viitearvot

Ei tietoa TOIMIA-tietokannassa.

Mittari on mukana seuraavissa TOIMIAn suosituksissa

TOIMIAn suositukset, joissa mittari on mukana, löytyvät vasemman palkin kohdasta "Lisätietoa aiheesta”

Mittari on mukana seuraavissa TOIMIAn ulkopuolisissa suosituksissa

Mittarista on laadittu katsaus Finchin ym. «Finch E, Brooks D, Stratford PW, Mayo NE. physical Rehabilitation outcome measures. A Guide to enhanced clinical decision making. 2nd Edition. Canadian Physiotherapy association. Hamilton: Lippincott »14 kirjassa Physical rehabilitation outcome measures (2002), johon on koottu noin 70 kuntoutukseen soveltuvaa mittaria.

Mittarin käännös

TOIMIAssa mittarista tehtiin suomennos noudattaen Beaton ym. (2000) «Beaton D, Bombardier C, Guillemin F, Ferraz M. Guidelines for the process cross-cultural adaptation of self-report measures. Spine 2000; 25 (24): 3186-3191. »2 esittämää menettelyä. Käännöstyöryhmän viisi toimintakyvyn asiantuntijaa käänsivät englanninkielisen lomakkeen, jonka kielenkääntäjä käänsi takaisin englanniksi. Työryhmä, johon kuului toimintakyvyn asiantuntijoiden ja kääntäjän lisäksi myös kielenhuollon asiantuntija (suomi), vertasi takaisinkäännöstä alkuperäiseen lomakkeeseen. Pyrkimyksenä oli löytää termeille mahdollisimman tarkoin samaa merkitsevä suomenkielinen ilmaisu, joka samalla olisi hyvää suomea. Työryhmään kuuluivat toimintakyvyn asiantuntijoina Päivi Sainio, Satu Pajala, Jaana Paltamaa, Sanna Sihvonen ja Mariitta Vaara, kielenkääntäjä Monica Sonck sekä suomen kielenhuollon asiantuntija Katri Kleemola. Aiemmissa suomenkielisissä lomakeversioissa käytetty asteikko korjattiin samalla vastaamaan alkuperäistä asteikkoa 0–100%. Tätä uutta suomennosta suositellaan jatkossa käytettäväksi.

Mittarin tausta ja kuvaus

ABC-asteikko on kehitetty alun perin mittaamaan tasapainon hallinnan heikkenemistä hyväkuntoisilla yli 65-vuotiailla henkilöillä. Kysymykset valittiin kliinikoiden ja iäkkäiden haastattelujen perusteella sellaisista arkisista toiminnoista, jotka edellyttävät tasapainon hallintaa ja liikkumista « Powell LE, Myers AM. The Activities-specific Balance Confidence (ABC) Scale. J Gerontol A Med Sci 1995;50(1):M28-34. »37. Asteikkoa käytetään tasapainon varmuuden mittaamiseen sekä iäkkäillä että useilla sairausryhmillä.

ICF-siltaus osoittaa ABC-asteikon olevan yhteydessä fyysiseen toimintaan ja suoriutumiseen tehtävissä. Asteikko ei suoranaisesti mittaa suoriutumista näistä tehtävistä vaan koettua toiminnallista varmuutta. ABC-asteikon mittaamat ulottuvuudet voisivat sijoittua myös yksilöllisten tekijöiden puolelle.

Hatchin ym. (2003) «Hatch J, Gill-Body KM, Portney LG. Determinants of balance confidence in community-dwelling elderly people. Physical Therapy 2003;83(12):1072. »16 tutkimuksessa toiminnallisen tasapainon testi (Berg Balance Scale, BBG) selitti ABC-asteikolla mitatusta tasapainon varmuudesta 57 %. Koettu tasapaino ei siis suoraan vastannut mitattua tasapainon tilaa. Toiminnallinen mobiliteetti Timed up & Go (TUG) ei selittänyt tasapainon varmuutta samassa tutkimuksessa. Holbein-Jennyn ym. (2005) «Holbein-Jenny MA, Billek-Sawhney B, Beckman E, Smith T. Balance in personal care home residents: a comparison of the Berg Balance Scale, the Multi-Directional Reach Test, and the Activities-Specific B»17 tutkimuksessa ABC-asteikon osoitettiin mittaavan eri ilmiötä kuin Berg Balance Scale (BBS) ja Multi-Directional Reach Test (MDRT) -tasapainotestit.

Mittarin käyttö:

ABC-asteikko sisältää 16 kysymystä, jotka antavat tietoa henkilön koetusta tasapainon varmuudesta arkisissa toiminnoissa. Tutkittava arvioi kunkin kysymyksen kohdalla tasapainonsa varmuutta asteikolla 0 - 100 %. Asteikon arvo ”0” kuvaa epävarmuutta ja ”100 %” täyttä varmuutta siitä, että tutkittava kokee säilyttävänsä tasapainon niin, ettei horjahda « Powell LE, Myers AM. The Activities-specific Balance Confidence (ABC) Scale. J Gerontol A Med Sci 1995;50(1):M28-34. »37.

ABC-asteikon vastauksista saadut prosenttilukemat (0-100) lasketaan yhteen ja jaetaan kysymysten lukumäärällä. Tällöin saadaan testin kokonaistulos (%), joka vaihtelee välillä 0 -100. Mitä pienempi kokonaisprosentti, sitä voimakkaampi koettu tasapainon epävarmuus on.

Mikäli vastaaja käyttää arjessaan kävelyn apuvälinettä, voi hän arvioida sitä, millainen hänen tasapainon varmuutensa on, kun hän liikkuu ja tekee toimintoja käyttäen apuvälinettä «Myers AM, Fletcher PC, Myers AH, Sherk W. Discriminative and Evaluative Properties of the Activities-specific Balance Confidence (ABC) Scale J Gerontol A Biol Sci Med Sci 1998;53A: M287-M294. »33 «Myers AM, Powell LE, Maki BE, Holliday PJ, Brawley LR, Sherk W. Psychological indicators of balance confidence: relationship to actual and perceived abilities. J Gerontol A Biol Sci Med Sci 1996;51(1)»34.

Kysymyksiin, jotka sisältävät kahdenlaista suorittamista (menette/nousette, ylös/alas, astutte/astutte pois ja nousette/laskeudutte), vastaaja voi antaa erilliset arvot. Tällöin arviointitulos voidaan huomioida kokonaistuloksen laskennassa seuraavilla tavoilla:

Mikäli vastaaja ei kykene arvioimaan koettua tasapainoaan kyseisissä toimissa, ABC-asteikon sisäinen yhteneväisyys ei kärsi, vaikka vastaaja jättäisi vastaamatta yhdestä neljään kysymykseen «Myers AM, Fletcher PC, Myers AH, Sherk W. Discriminative and Evaluative Properties of the Activities-specific Balance Confidence (ABC) Scale J Gerontol A Biol Sci Med Sci 1998;53A: M287-M294. »33.

Mittarista on tehty Suomessa useita käännösversioita, jotka kuitenkin poikkeavat alkuperäisestä mittarista sekä terminologisesti että asteikon osalta (esim. Mänty ym. 2007 «Mänty, M., Sihvonen, S., Hulkko, T. & Lounamaa, A. (2006) Iäkkäiden henkilöiden kaatumistapaturmat : Opas kaatumisten ja murtumien ehkäisyyn. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B : 8/2006. Saatavilla v»30). TOIMIA-tietokannassa oleva mittariversio on asiantuntijaryhmän toteuttama ja tarkastama suomennos, joka vastaa mahdollisimman hyvin alkuperäistä versiota.

Mittarin pätevyys

Sisältövaliditeetti

ABC-asteikon kysymyksiin on sisällytetty monipuolisesti erilaisia päivittäisiä toimintoja (mm. eri ympäristöissä sekä haastavuudeltaan eritasoisia tehtäviä). Sen alkuperäinen tarkoitus oli operationalisoida kaatumisen pelkoa (fear of falling), mutta osassa uusimmista tutkimuksista tasapainon varmuus ja kaatumisen pelko ovat käsitteinä ja konstruktioina erotettu toisistaan.

Kriteerivaliditeetti

Samanaikainen validiteetti

Tieto puuttuu.

Ennustevaliditeetti

Parkinsonin tauti:

ABC-asteikon tulos 69 % ennusti parhaiten tulevia kaatumisia 12 kuukauden seurannassa (AUC 0.82, sensitiivisyys 0.93, spesifisyys 0.67) «Mak MK, Pang MY. Fear of falling is independently associated with recurrent falls in patients with Parkinson's disease: a 1-year prospective study. J Neurol 2009b; 256(10): 1689–1695. »29.

Kaatuneilla Parkinsonin tautia sairastavilla henkilöillä ABC-arvo keskimäärin 43.7 ± 22 % ja ei-kaatuneilla keskimäärin 63.3 ± 21 % (p<0.001), jolloin ABC-arvo ≤ 55 % ennusti tulevia kaatumisia (AUC 0.73, sensitiivisyys 0.71, spesifisyys 0.62) «Almeida LRS, Valenca GT, Negreiros NN, Pinto EB, Oliveira-Filho J. Comparison of Self-report and Performance-Based Balance Measures for Predicting Recurrent Falls in People With Parkinson Disease: Coh»1.

ABC-asteikon yhteyksiä:

Yhteenveto:

Itsearvioitu kaatumisriski (ABC-asteikon tulos 55–69 %) ennustaa Parkinsonin tautia sairastavien kaatumisriskiä.

Rakennevaliditeetti

Rakenteen validiteetti

ABC-kyselyn osiot olivat yksidimensionaalisia sopien uudempaan Rasch-analyysiin. Sillä toteutetuissa tutkimuksissa 16 alkuperäisestä osiosta 15 sopi malliin. Vain osio 2 (portaiden nousu ja lasku) oli epäsopiva huomattavan suuren vaihtelun takia, mutta sopi malliin kahden huomattavasti poikkeavan vastauksen poiston jälkeen «Franchignoni F, Giordano A, Ronconi G, Rabini A, Ferreiro G. Rasch validation of the Activities-specific Balance Confidence Scale and its shorts versions in patients with Parkinson’s disease. J»15.

Yhteenveto

ABC-asteikon rakenteen validiteettia on tutkittu vain yhdessä tutkimuksessa ja sitä tulisi tutkia lisää.

Yhtäpitävä validiteetti

Iäkkäät:

Erittäin voimakas korrelaatio, |r| > 0,8

ABC vs. Timed Up & Go (TUG)

ABC vs. Falls Efficacy Scale (FES)

Voimakas korrelaatio 0,6 < |r| < 0,8

ABC vs. kävelynopeus

ABC vs. Timed Up & Go (TUG)

ABC vs. Expanded Timed Get-Up-And-Go -testi (ETGUG)

ABC vs. Berg Balance Scale (BBS)

ABC vs. Falls Efficacy Scale International (FES-I)

ABC vs. Survey of Activities and Fear of Falling in the Elderly (SAFE)

ABC vs. Modified Servey of Activities and Fear of Falling in the Elderly (mSAFFE)

ABC vs. Performance Mobility Assesment «Myers AM, Fletcher PC, Myers AH, Sherk W. Discriminative and Evaluative Properties of the Activities-specific Balance Confidence (ABC) Scale J Gerontol A Biol Sci Med Sci 1998;53A: M287-M294. »33

Kohtalainen korrelaatio 0,4 < |r| < 0,6

ABC vs. Consequences of Falling (CoF)

ABC vs. Physical Self-Efficacy Scale (PSES)

Parkinsonin tauti:

ABC-asteikon tuloksen korrelaatio tasapainotestien kanssa:

ABC-asteikon tuloksen korrelaatio kävelytestien kanssa:

ABC-asteikon tulos korreloi fyysisten muuttujien kanssa:

ABC-asteikon tuloksen korrelaatio UPDRS (Unified Parkinson's Disease Rating Scale) kanssa

ABC-asteikon tulos on yhteydessä Unified Parkinson’s Disease Rating Scalen osioiden 13, 14, 15, 29, 30 pohjalta tehtyyn liikuntakyvyn skaalaan (Ambulatory Capacity Measure, ACM):

ABC-asteikon tuloksella on hyvä yhtäpitävä validiteetti PD Quest-Short Form -testin liikkumisen osion (r=0.51) kanssa «Dal Bello-Haas V, Klassen L, Sheppard MS, Metcalfe A. Psychometric Properties of Activity, Self-Efficacy, and Quality-of-Life Measures in Individuals with Parkinson Disease. Physiother Can 2011; 63(1)»12.

Yhteenveto:

Yhtäpitävyysvaliditeettia on tutkittu iäkkäillä melko paljon. ABC-asteikon tulokset korreloivat voimakkaasti tai kohtuullisesti tasapainoa, fyysistä aktiivisuutta ja toimintakykyä mittaavien mittareiden kanssa.

ABC-asteikolla on todettu Parkinsonin tautia sairastavilla henkilöillä tehdyissä tutkimuskissa kohtalainen tai hyvä yhtäpitävä validiteetti useiden eri toimintakykymittareiden kanssa.

MS-tauti:

Kohtalainen korrelaatio (Spearman correlation coefficient) sekä dynaamisen tasapainon testeihin (Berg Balance Scale r = 0.48, Dynamic Gait Index r = 0.54 ja Timed Up and Go testi r = -0.38) että omaan arvioon tasapainosta (Dizziness Handicap Inventory r = -0.45) «Cattaneo D, Regola A, Meotti M. Validity of six balance disorders scales in persons with multiple sclerosis. Disability & Rehabilitation 2006 28:12, 789-795. »8.

Aivohalvaus:

Tutkimusaineisto: n=77, ikä keskimäärin 67(keskihajonta 9) vuotta, aika sairastumisesta keskimäärin 4 (3) vuotta: Kohtalainen korrelaatio (Spearman correlation coefficient) sekä dynaamisen tasapainon testiin (Berg Balance Scale r = 0.36) että kävelynopeuteen (r = 0.48) «Botner EM, Miller WC, Eng JJ. Measurement properties of the Activities-specific Balance Confidence Scale among individuals with stroke. Disability & Rehabilitation 2005; 27: 156-163.»5.

Erotteleva validiteetti

Iäkkäät:

Kohtalainen korrelaatio 0,4 < |r| < 0,6

ABC vs. 36-Item Short-Form Health Survey (SF-36)

Vähäinen korrelaatio |r| < 0,4

ABC vs. Physical Self-Efficacy Scale (PSES) -mittarin Self-Presentation -osamittari

ABC vs. Positive and Negative Affectivity Scale (PANAS)

ABC vs. Physical Activity Scale for the Elderly (PASE) (osittaiskorrelaatio, jossa vakioitu ikä-muuttuja)

ABC vs. Geriatric Depression scale

ABC vs. 36-Item Short-Form Health Survey (SF-36)

Yhteenveto:

ABC-asteikon erotteleva validiteetti on hyvä. Mittarit, jotka mittasivat täysin eri ilmiötä, kuten tunne-elämää (PANAS), eivät korreloineet ABC:n kanssa.

Ryhmien erotteluvaliditeetti

Iäkkäät:

HUOMIO! Alla on tietoja ABC-asteikon ryhmien erotteluvaliditeetista. Erityisesti lukijaa pyydetään huomioimaan seuraavat tutkimukset: Powell ja Myers (1995) « Powell LE, Myers AM. The Activities-specific Balance Confidence (ABC) Scale. J Gerontol A Med Sci 1995;50(1):M28-34. »37, Myers ym. (1996) «Myers AM, Powell LE, Maki BE, Holliday PJ, Brawley LR, Sherk W. Psychological indicators of balance confidence: relationship to actual and perceived abilities. J Gerontol A Biol Sci Med Sci 1996;51(1)»34 ja Myers ym. (1998) «Myers AM, Fletcher PC, Myers AH, Sherk W. Discriminative and Evaluative Properties of the Activities-specific Balance Confidence (ABC) Scale J Gerontol A Biol Sci Med Sci 1998;53A: M287-M294. »33. Näissä kaikissa tutkimuksissa on käytetty samaa Powellin ja Myersin (1995) « Powell LE, Myers AM. The Activities-specific Balance Confidence (ABC) Scale. J Gerontol A Med Sci 1995;50(1):M28-34. »37 aineistoa. Tässä alkuperäisessä tutkimuksessa on tutkimusasetelmassa heikkoutta, sillä tutkijat määrittelivät tutkittavat kaatuneisiin ja ei-kaatuneisiin ennalta, ja vasta sen jälkeen he tarkastelivat ABC-asteikon pisteitä. Tämä sama ongelma on siten myös Myersin ym. (1996) «Myers AM, Powell LE, Maki BE, Holliday PJ, Brawley LR, Sherk W. Psychological indicators of balance confidence: relationship to actual and perceived abilities. J Gerontol A Biol Sci Med Sci 1996;51(1)»34 ja (1998) «Myers AM, Fletcher PC, Myers AH, Sherk W. Discriminative and Evaluative Properties of the Activities-specific Balance Confidence (ABC) Scale J Gerontol A Biol Sci Med Sci 1998;53A: M287-M294. »33 tutkimuksissa. ABC-asteikon kykyyn erotella ryhmiä toisistaan tulee siten suhtautua suurella varovaisuudella.

Erottelu “Kaatujat”- ja ”Ei kaatujat”-ryhmiin:

Erottelu ”Lähellä kaatumista olleet”- ja ”Ei kaatujat”-ryhmiin «Myers AM, Fletcher PC, Myers AH, Sherk W. Discriminative and Evaluative Properties of the Activities-specific Balance Confidence (ABC) Scale J Gerontol A Biol Sci Med Sci 1998;53A: M287-M294. »33(Myers ym. 1998, Study 1):

  • Alkumittaus: ABC-asteikon pistekeskiarvot 37 vs. 75 pistettä; t=4.54, p<0.001
  • Seuranta 12 kk: ABC-asteikon pistekeskiarvot 40.8 vs. 77.6 pistettä; t=4.50, p<0.001
  • Ryhmät erosivat tilastollisesti merkitsevästi toisistaan t-testin mukaan. HUOM! Tutkijat raportoivat tässä Powell ja Myersin (1995) « Powell LE, Myers AM. The Activities-specific Balance Confidence (ABC) Scale. J Gerontol A Med Sci 1995;50(1):M28-34. »37 tutkimuksen tuloksia, jonka tutkimusasetelmassa on heikkoutta, sillä tutkijat määrittelivät tutkittavat kaatuneisiin ja ei-kaatuneisiin ennalta ja vasta sen jälkeen tarkasteltiin ABC-asteikon pisteitä.

Erottelu heikosti ja hyvin liikkuvien ryhmien välillä:

Parkinsonin tauti:

ABC-asteikon tulos erotteli Parkinsonin tautia sairastavista kaatuneet ei-kaatuneista:

ABC-asteikon tulos erotteli Parkinsonin tautia sairastavat taudin vaiheen (Hoehn & Yahr) mukaan:

ABC-asteikon tulos erotteli Parkinsonin tautia sairastavat (Hoehn & Yahr 1–3) terveistä kontrolleista

ABC-asteikon tulos 75 % erotteli kävelyn apuvälinettä käyttävät itsenäisesti kävelevistä Parkinsonin tautia sairastavista (r=-3.87, p<0.001). Yhdessä ABC-asteikon tulos ja TUG-testi luokittelivat oikein 81 % apuvälineen käyttäjistä «Bryant MS, Rintala DH, Graham JE, Hou JG, Protas EJ. Determinants of use of a walking device in persons with Parkinson's disease. Arch Phys Med Rehabil. 2014; 95(10): 1940-1945. »6.

ABC-asteikon tulos erotteli Parkinsonin tautia sairastavien kävelykykyä on- ja off -vaiheissa «Curtze C, Nutt JG, Carlson-Kuhta P, Manchino M, Horak FB. Objective gait and balance impairments relate to balance confidence and perceived mobility in people with Parkinson Disease. Phys Ther 2016; 9»11:

  • korrelaatio off-vaiheessa omalla nopeudella tehdyn kävelytestin (7 m) kävelynopeuteen (r=0.26, p=0.01), askelparin pituuteen (r=0.30, p<0.01) ja kaksoistukivaiheeseen (r=-0.24, p=0.03)
  • korrelaatio on-vaiheessa omalla nopeudella tehdyn kävelytestin (7 m) kävelynopeuteen (r=0.13, ns.), askelparin pituuteen (r=0.24, p=0.02) ja kaksoistukivaiheeseen (r=0.34, ns.).

Yhteenveto:

Kahdessa tutkimuksessa tutkittavat voitiin erotella ABC-asteikon tuloksen perusteella kaatuneisiin ja ei-kaatuneisiin. Huomattavaa on, että Powell ja Myers (1995) « Powell LE, Myers AM. The Activities-specific Balance Confidence (ABC) Scale. J Gerontol A Med Sci 1995;50(1):M28-34. »37, Myers ym. (1996) «Myers AM, Powell LE, Maki BE, Holliday PJ, Brawley LR, Sherk W. Psychological indicators of balance confidence: relationship to actual and perceived abilities. J Gerontol A Biol Sci Med Sci 1996;51(1)»34 ja Myers ym. (1998) «Myers AM, Fletcher PC, Myers AH, Sherk W. Discriminative and Evaluative Properties of the Activities-specific Balance Confidence (ABC) Scale J Gerontol A Biol Sci Med Sci 1998;53A: M287-M294. »33 ovat kaikki raportoineet saman perusjoukon tuloksia, jossa ryhmiin jako oli tapahtunut kysymällä vastaajalta kokevatko he tarvitsevansa avustusta ulkona liikkumisessa. Tällöin jo alkuperäinen jako oli tapahtunut koetun varmuuden perusteella. Tämän vuoksi näitä tuloksia on tulkittava erittäin varoen.

ABC-asteikon arvo erottelee melko hyvin Parkinsonin tautia sairastavista henkilöistä kaatuneet henkilöt ei-kaatuneista, itsenäisesti kävelevät apuvälineen käyttäjistä, Parkinsonin tautia sairastavat terveistä sekä taudin vaiheen mukaan varhaisessa vaiheessa olevat (H&Y 1) niistä, joilla on jo tasapainovaikeuksia (H&Y 3). ABC-arvo erottelee kliinistä kävelykykyä erityisesti off-vaiheessa.

MS-tauti:

Erottelee erittäin hyvin liikkumisen apuvälineitä käyttävät MS-tautia sairastavat niistä, jotka eivät käytä apuvälineitä (p<0.001) «Cattaneo D, Regola A, Meotti M. Validity of six balance disorders scales in persons with multiple sclerosis. Disability & Rehabilitation 2006 28:12, 789-795. »8.

Erottelee hyvin kaatuneet MS-tautia sairastavat ei-kaatuneista potilaista, kun katkaisupiste oli 40/100 %, mittarin tarkkuus (oikeiden negatiivisten osuus) ja herkkyys (oikeiden positiivisten osuus) olivat hyvät (spesificity=77, sensitivity=65) «Cattaneo D, Regola A, Meotti M. Validity of six balance disorders scales in persons with multiple sclerosis. Disability & Rehabilitation 2006 28:12, 789-795. »8.

Aivohalvaus:

Tieto puuttuu.

Kulttuurien välinen validiteetti

Tieto puuttuu.

Mittarin toistettavuus

Toistettavuus saman mittaajan mittaamana

Iäkkäät:

Korrelaatio eri mittauskertojen välillä (ei tietoa mittaajasta):

Testi-uusinta testi - Intraclass correlation coefficients (ICCs) (ei tietoa mittaajasta):

Cleary & Skornyakov (2014) «Cleary KK, Skornyakov E. Reliability and internal consistency of the Activities-Specific Balance Confidence Scale. Phys Occup Ther Geriatr 2014;32(1):58-67. »9 tutkimuksessa saadut ICC:t yksittäisille kysymyksille:

  1. Kävelette sisätiloissa 0.851 [CI 0.728–0.918]
  2. Nousette tai laskeudutte portaita 0.849 [CI 0.725–0.918]
  3. Kumarrutte poimimaan tohvelin lattialta 0.815 [CI 0.663–0.899]
  4. Kurkotatte ottamaan pienen tölkin silmienne korkeudella olevalta hyllyltä 0.340 [CI 0.160–0.502]
  5. Seisotte varpaillamme kurkottaen ottamaan jotain päänne yläpuolelta 0.890 [CI 0.799–0.940]
  6. Seisotte tuolilla kurkottaen ottamaan jotain 0.846 [CI 0.719–0.916]
  7. Lakaisette lattiaa 0.819 [CI 0.670–0.901]
  8. Kävelette sisältä ulos talon eteen pysäköidyn auton luo 0.847 [CI 0.722–0.917]
  9. Menette autoon tai nousette sieltä 0.637 [CI 0.338–0.802]
  10. Kävelette pysäköintialueen poikki kauppakeskukseen 0.758 [CI 0.559–0.868]
  11. Kävelette luiskaa Pitkin ylös tai alas 0.774 [CI 0.588–0.877]
  12. Kävelette ruuhkaisessa kauppakeskuksessa, jossa ihmiset kulkevat ohitsenne vauhdikkaasti 0.875 [CI 0.772–0.932]
  13. Ihmiset vahingossa tönäisevät Teitä kulkiessanne kauppakeskuksessa 0.741 [CI 0.527–0.858]
  14. Astutte liukuportaisiin tai niistä pois pitäen kiinni kaiteesta 0.648 [CI 0.359–0.808]
  15. Astutte liukuportaisiin, kun Teillä on kantamuksia ettekä voi pitää kiinni kaiteesta 0.745 [CI 0.534–0.860]
  16. Kävelette jäisellä jalkakäytävällä 0.706 [CI 0.463–0.839] ICC-arvot sijoittuvat välille 0.7–0.9, joten ne ilmaisevat keskinkertaista toistettavuutta, paitsi kysymykset 4, 9 ja 14, joissa tulos jää alle 0.7.

MS-tauti:

MS-tautia sairastavilla hyvä eri testikertojen välinen toistettavuus (test-retest reliability)

Aivohalvaus:

Aivohalvaukseen sairastuneiden eri testikertojen välinen toistettavuus (test-retest reliability)

Parkinsonin tauti:

Eri mittauskertojen välinen toistettavuus (intraclass correlation coefficient, ICC)

Mittavirhe (Standard error on measurement, SEM): ABC-arvo 4.01 % «Dal Bello-Haas V, Klassen L, Sheppard MS, Metcalfe A. Psychometric Properties of Activity, Self-Efficacy, and Quality-of-Life Measures in Individuals with Parkinson Disease. Physiother Can 2011; 63(1)»12

Ruotsin modifioidussa ABC-kyselyssä «Jonasson SB, Nilsson MH, Lexell J. Psychometric properties of four fear of falling rasting scales in people with Pasrkinson’s disease. MBC Geriatrics 2014: 16: 66. »21:

  • Eri mittauskertojen välinen toistettavuus (intraclass correlation coefficient, ICC) postikyselyssä hyväkuntoisilla Parkinsonin tautia sairastavilla: ICC=0.86 (95 % CI 0.79–0.91)
  • Mittavirhe (Standard error on measurement, SEM) postikyselyssä hyväkuntoisilla Parkinsonin tautia sairastavilla: ABC-asteikon tulos 11.0 %

Yhteenveto:

Osa ABC-asteikon kysymyksistä mittaa harvinaisempia toimintoja, jolloin itsearviointi ei välttämättä ole täsmällistä ja toistettavuus saattaa tämän takia olla kokonaisuudessaan tai osiltaan heikompaa. «Cleary KK, Skornyakov E. Reliability and internal consistency of the Activities-Specific Balance Confidence Scale. Phys Occup Ther Geriatr 2014;32(1):58-67. »9 «Holbein-Jenny MA, Billek-Sawhney B, Beckman E, Smith T. Balance in personal care home residents: a comparison of the Berg Balance Scale, the Multi-Directional Reach Test, and the Activities-Specific B»17 Kokonaisuudessaan ABC-asteikon toistettavuus oli tulosten perusteella kohtalainen tai hyvä.

Parkinsonin tautia sairastavilla ABC-asteikon toistettavuus on todettu hyväksi eri mittauskertojen välillä.

Mittaajien välinen toistettavuus

Tieto puuttuu.

Sisäinen yhdenmukaisuus

ABC-asteikkoa koskevissa alkuperäistutkimuksissa iäkkäillä henkilöillä on todettu hyvä pysyvyys (ICC = .92) ja korkea kysymysten sisäinen yhtäpitävyys (Cronbachin alfa  0.96) « Powell LE, Myers AM. The Activities-specific Balance Confidence (ABC) Scale. J Gerontol A Med Sci 1995;50(1):M28-34. »37 «Myers AM, Fletcher PC, Myers AH, Sherk W. Discriminative and Evaluative Properties of the Activities-specific Balance Confidence (ABC) Scale J Gerontol A Biol Sci Med Sci 1998;53A: M287-M294. »33 «Myers AM, Powell LE, Maki BE, Holliday PJ, Brawley LR, Sherk W. Psychological indicators of balance confidence: relationship to actual and perceived abilities. J Gerontol A Biol Sci Med Sci 1996;51(1)»34.

Cronbachin α:

Parkinsonin tauti:

Sisäinen yhdenmukaisuus homogeeninen (Cronbach's alpha):

Yhteenveto:

Cronbachin arvojen olisi hyvä sijoittua 0.70 ja 0.90 väliin «Jørstad EC, Hauer K, Becker C, Lamb SE. Measuring the psychological outcomes of falling: a systematic review. J Am Geriatr Soc 2005;53(3):501-510. »22. Korkea Cronbachin α osoittaa sitä, että ABC-asteikon kysymyksissä on päällekkäisyyttä ja kysymysten määrää voisi vähentää. «Cleary KK, Skornyakov E. Reliability and internal consistency of the Activities-Specific Balance Confidence Scale. Phys Occup Ther Geriatr 2014;32(1):58-67. »9

ABC-asteikon sisäinen yhdenmukaisuus on todettu hyväksi Parkinsonin tautia sairastavilla.

Mittarin muutosherkkyys

Kriteerivaliditeetti pitkittäisasetelmassa

Tieto puuttuu.

Rakennevaliditeetti pitkittäisasetelmassa

Tieto puuttuu.

Lattia- ja kattoefekti

Kattoefekti havaittiin seuraavissa tutkimuksissa:

Parkinsonin tauti:

ABC-asteikolla ei todettu lattia- eikä kattovaikutusta «Franchignoni F, Giordano A, Ronconi G, Rabini A, Ferreiro G. Rasch validation of the Activities-specific Balance Confidence Scale and its shorts versions in patients with Parkinson’s disease. J»15 «Jonasson SB, Nilsson MH, Lexell J. Psychometric properties of four fear of falling rasting scales in people with Pasrkinson’s disease. MBC Geriatrics 2014: 16: 66. »21 «Bloem BR, Marinus J, Almeida Q, ym. Measurement instruments to assess posture, gait and balance in Parkinson’s disease: Critique and recommendations. Mov Disorders 2015: issue online. DOI: 10,1»4.

Yhteenveto:

ABC-asteikolla vaikuttaisi olevan kattoefekti silloin, kun henkilöllä ei ole merkittäviä toimintakyvyn vajeita ja liikkumiskyky on hyvä. Tutkimuksessa, jossa kattoefektiä ei havaittu, ikääntyvillä oli heikentynyt toimintakyky.

Pienin havaittava muutos

Parkinsonin tauti:

Aivohalvaus:

  • Tieto puuttuu.

Yhteenveto:

Parkinsonin tautia sairastavilla ABC-asteikon tuloksessa alle 13 %:n muutosta voidaan pitää mittavirheenä. Vasta sitä suuremmat muutokset alku- ja lopputilanteen välillä ovat kahden tutkimuksen mukaan todellisia muutoksia.

Pienin merkittävä muutos

Tieto puuttuu.

Mittarin käyttökelpoisuus

Lajoe & Gallagher (2004) tutkimuksessa määritettiin katkaisupiste 67 pistettä (84.4 % sensitiivisyys, 87.5 % spesifisyys), jolla erotettiin kaatumisriskissä olevat. Tutkimuksessa ei esitelty menetelmiä, joilla tulokseen oli päädytty eikä tutkimuksessa ollut seurantajaksoa, joka olisi mahdollistanut ennustuskyvyn vahvistamisen. «Lajoie Y, Gallagher SP. Predicting falls within the elderly community: comparison of postural sway, reaction time, the Berg balance scale and ABC scale for comparing fallers and non-fallers. Arch Gero»24

Moore ym. (2011) tutkimuksessa ABC selitti 25 % kokonaiskaatumisriskin (Comprehensive Falls Risk Screening Instrument, CFRSI) kokonaisvaihtelusta. ABC oli suurin yksittäinen kaatumisriskin selittäjä. «Moore DS, Ellis R, Kosma M, Fabre JM, McCarter KS, Wood RH. Comparison of the validity of four fall-related psychological measures in a community-based falls risk screening. Res Q Exerc Sport 2011;82(»32

Tutkimuksissa on havaittu, että ABC-asteikkoa käytettäessä vastaajat tarvitsevat lisäohjeistusta, jotta he arvioisivat koetun tasapainon varmuutta eivätkä osallistumistaan kyseiseen toimintoon tai osasuoritustaan siinä «Hatch J, Gill-Body KM, Portney LG. Determinants of balance confidence in community-dwelling elderly people. Physical Therapy 2003;83(12):1072. »16 « Powell LE, Myers AM. The Activities-specific Balance Confidence (ABC) Scale. J Gerontol A Med Sci 1995;50(1):M28-34. »37.

ABC-asteikon täyttöä on havaittu hankaloittavan se, etteivät kaikki vastaajat välttämättä suorita ABC-asteikossa esitettyjä tehtäviä, eivätkä siksi pysty arvioimaan tasapainon varmuuttaan näissä tehtävissä «Holbein-Jenny MA, Billek-Sawhney B, Beckman E, Smith T. Balance in personal care home residents: a comparison of the Berg Balance Scale, the Multi-Directional Reach Test, and the Activities-Specific B»17.

ABC-asteikko on mukana kanadalaisen fysioterapiayhdistyksen laatimassa fyysisen toimintakyvyn arviointimittareiden suosituksessa «Finch E, Brooks D, Stratford PW, Mayo NE. physical Rehabilitation outcome measures. A Guide to enhanced clinical decision making. 2nd Edition. Canadian Physiotherapy association. Hamilton: Lippincott »14, mutta Suomessa mittari on suhteellisen uusi. Suomalaiset käyttökokemukset ovat vähäisiä eikä suomeksi julkaistuja tutkimustuloksia ole. Mittari on Kansanterveyslaitoksen oppaassa kaatumisten ja murtumien ehkäisystä (8/2006) ja oletettavaa on sen käytön lisääntyminen.

ABC-asteikko on kulttuurista riippumaton, helppokäyttöinen ja turvallinen, ja siten soveltuu hyvin kliiniseen ja tutkimuskäyttöön. Viitearvojen puute vaikeuttaa tulosten tulkintaa etenkin muutoksen osoittamisessa, mutta yksitäisen potilaan kohdalla pistemäärää voidaan käyttää arvioitaessa MS-taudin kävelemiseen aiheuttamaa haittaa.

Kansainvälisesti ABC-asteikko on yhä enenevästi käytössä MS-tautia sairastavien liikuntakykyä koskevissa tutkimuksissa ja siten viitearvoja tultaneen tulevaisuudessa saamaan.

Aiempia suomennoksia ABC-asteikosta (mm. Kansanterveyslaitoksen Iäkkäiden henkilöiden kaatumistapaturma -oppaissa 2006 «Mänty, M., Sihvonen, S., Hulkko, T. & Lounamaa, A. (2006) Iäkkäiden henkilöiden kaatumistapaturmat : Opas kaatumisten ja murtumien ehkäisyyn. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B : 8/2006. Saatavilla v»30 ja 2007 «Mänty, M. (2007) Iäkkäiden henkilöiden kaatumistapaturmat: opas kaatumisten ja murtumien ehkäisyyn. 2. painos. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B:29/2007. Saatavilla verkossa: http://urn.fi/URN:NBN:f»31) olevia versioita) ei suositella käytettäväksi, koska ne eivät vastaa alkuperäistä englanninkielistä lomaketta. Vuonna 2011 ilmestyvään uuteen painokseen Iäkkäiden henkilöiden kaatumistapaturmat –oppaasta tulee päivitetty TOIMIAssa laadittu virallinen suomennos, jota voidaan suositella käytettäväksi.

Parkinsonin tauti:

Eurooppalainen Parkinson fysioterapia suositus «http://www.parkinsonnet.info/media/15347733/eu_guideline_parkinson_development_and_justification.pdf»2

  • Arviointi vaatii vain vähän aikaa (maks. 15 min), ei materiaalikustannuksia
  • Euroopassa käyttö vaihteli maittain 10–35 % välillä.

Parkinson Edge Outcome Measures Taskforce «http://www.neuropt.org/docs/default-source/parkinson-edge/pdedge-all-documents-combined.pdf?sfvrsn=2»3

  • hyvä psykometriikka tukee ABC-asteikon käyttöä (korkeatasoinen) varhaisen ja keskivaiheen Parkinsonin tautia sairastavilla (Hoehn & Yahr 1–3)
  • Se saattaa soveltua myös pidemmälle edenneessä taudissa (Hoehn & Yahr 4), mutta ei taudin myöhäisessä vaiheessa (Hoehn & Yahr 5) oleville
  • hyvä kliininen käyttökelpoisuus joko itsetäytettynä kyselynä tai haastatteluna (maksimiaika 20 minuuttia)
  • haastattelua suositellaan henkilöille, joilla on vaikeuksia ymmärtää kyselyä

Bloem ym. 2015 suositukset (taulukko 3) «Bloem BR, Marinus J, Almeida Q, ym. Measurement instruments to assess posture, gait and balance in Parkinson’s disease: Critique and recommendations. Mov Disorders 2015: issue online. DOI: 10,1»4:

  • suositellaan – lyhyt selkeä skaala, jolla on hyvät psykometriset ominaisuudet
  • heikkoutena, että jotkut kysymykset ovat kulttuurispesifejä (esimerkiksi liukuportaat), vastaukset voivat vaihdella lääkitystilanteen takia ja tutkimukset pienimmästä merkitsevästä tuloksesta (MCID) puuttuvat

Tutkimusten tiedot

Almeida ym. 2016 (Brasilia) «Almeida LRS, Valenca GT, Negreiros NN, Pinto EB, Oliveira-Filho J. Comparison of Self-report and Performance-Based Balance Measures for Predicting Recurrent Falls in People With Parkinson Disease: Coh»1

  • prospektiivinen tutkimus 225 Parkinson tautia sairastavasta, joista 122 (54.2 %) oli miehiä, keski-ikä 70.7±6.6 vuotta
  • Tutkittavat jaoteltiin kaatuneisiin (2 tai useampi kaatumista viimeisen 12 kk aikana) ja ei-kaatuneisiin
  • 84 tutkittavaa (37.3 %) luokiteltiin kaatuneisiin
  • kaksi kaatumisriskin itsearviointikyselyä (ABC ja FES-I) sekä neljä tasapainon suorituskykytestiä (Bergin tasapainotesti, Dynamic Gait index, Timed Up and Go -testi ja eteen kurkotuksen testi)

Bloem ym. 2015 «Bloem BR, Marinus J, Almeida Q, ym. Measurement instruments to assess posture, gait and balance in Parkinson’s disease: Critique and recommendations. Mov Disorders 2015: issue online. DOI: 10,1»4

  • katsaus kliinisen käyttöön suositeltavista asennon, kävelyn ja tasapainon arviointimenetelmistä

Bryant ym. 2014 (USA) «Bryant MS, Rintala DH, Graham JE, Hou JG, Protas EJ. Determinants of use of a walking device in persons with Parkinson's disease. Arch Phys Med Rehabil. 2014; 95(10): 1940-1945. »6

  • 85 Parkinsonin tautia sairastavaa, 15 naista ja 60 miestä, keski-ikä 69.4 ± 8.9 vuotta
  • Hoehn & Yahr keskimäärin 2.5 ± 0.5, diagnoosista aikaa keskimäärin 7.9 ± 5.3 vuotta
  • ABC-kysely sekä tasapainon suorituskykytestejä (Timed Up-and-Go testi ja eteenpäin kurkotus)
  • tukittavat jaoteltiin kävelyn apuvälineitä käyttäviin (31 henkilöä) ja itsenäisiin ilman apuvälinettä liikkuviin (54 henkilöä)
  • tavoitteena ennustaa kävelyn apuvälineen käyttöä

Cleary & Skornyakov 2014 (USA) «Cleary KK, Skornyakov E. Reliability and internal consistency of the Activities-Specific Balance Confidence Scale. Phys Occup Ther Geriatr 2014;32(1):58-67. »9:

  • Pitkittäistutkimuksessa tutkittiin (kaksi mittausta: baseline-6 kk) ABC-asteikon toistettavuutta (test-retest) ja sisäistä yhteneväisyyttä
  • Tutkimukseen osallistujat olivat Yhdysvaltalaisessa palvelutalossa asuvat iäkkäät (convenience sample, N=44, 14 miestä/30 naista, keski-ikä 84,2 ± 6,3 (vaihteluväli 68–95) vuotta).
  • Tutkittavista 21 käytti apuvälinettä, mutta osallistujien piti pystyä liikkumaan asunnossaan ilman avustajaa ja kyetä itse ilmaisemaan suostumus tutkimukseen.
  • Tutkimuksessa ABC-arvioinnin suorittivat fysioterapiaopiskelijat, jotka olivat saaneet koulutuksen arvioinnin tekemiseen arviointien tekemiseen lisensoiduilta fysioterapeuteilta.

Combs ym. 2014 (USA) «Combs SA, Diehl MD, Filip J, Long, E. Short-distance walking speed tests in people with Parkinson disease: reliability, responsiveness, and validity. Gait & posture 2014; 39(2), 784-788. »10

  • 88 Parkinsonin tautia sairastavaa, 27 naista ja 61 miestä, keski-ikä 66.4±9.3 vuotta
  • Hoehn & Yahr 1–4 (mediaani 2), diagnoosista aikaa keskimäärin 66.2±52.6 kuukautta
  • testattu lääkityksen aikana
  • 10 metrin kävelytesti omalla ja maksiminopeudella, kolme peräkkäistä arviointia yhdellä vastaanottokäynnillä on-vaiheessa
  • toissijaiset muuttujat: 6 minuutin kävelytesti, mini-BEST Test, kaatumisen pelko kysely (FoF) ja ABC-asteikko

Curtze ym. 2016 (USA) «Curtze C, Nutt JG, Carlson-Kuhta P, Manchino M, Horak FB. Objective gait and balance impairments relate to balance confidence and perceived mobility in people with Parkinson Disease. Phys Ther 2016; 9»11

  • 104 Parkinsonin tautia sairastavaa, 71.2 % miehiä, keski-ikä 66.5±6.1 vuotta (54–80 vuotta)
  • Hoehn & Yahr 2–4 (mediaani on-vaihe 2.4±0.6 ja off-vaihe 2.5±0.6), diagnoosista aikaa keskimäärin 8.8±5.8 vuotta (1–29 vuotta)
  • ABC-asteikko ja kävelyn kliininen testi (Instrumented Stand and Walk, ISAW-testi), jossa mitattiin kävelynopeus seitsemältä metriltä (7 m) omalla nopeudella

Dal Bello-Haas ym. 2011 (Kanada) «Dal Bello-Haas V, Klassen L, Sheppard MS, Metcalfe A. Psychometric Properties of Activity, Self-Efficacy, and Quality-of-Life Measures in Individuals with Parkinson Disease. Physiother Can 2011; 63(1)»12

  • 24 Parkinsonin tautia sairastavaa, 6 naista ja 18 miestä, keski-ikä 64.9 ± 8.0 vuotta (40–80 vuotta)
  • Hoehn & Yahr 1–3, keskimäärin 4.5 ± 4.3 vuotta (0–20 vuotta) diagnoosista
  • ABC-asteikko täytettiin kaksi kertaa kahden viikon välein
  • Muut testit olivat: Timed Up and Go (TUG) -testi, Northwestern University Disability Scale (NUDS), Schwab & England ADL Scale (S&E), PD Questionnaire-Short Form (PDQ 8) ja Stanford Self-Efficacy for Managing Chronic Disease 6-Item Scale (SSE).

Duncan ym. 2011 (USA) «Duncan RP, Leddy AL, Earhart GM. Five Times Sit-to-Stand Test Performance in Parkinson's Disease. Archives of Physical Medicine and Rehabilitation 2011; 92 (9):1431-1436. »13

  • 80 Parkinsonin tautia sairastavaa, 59 % miehiä, keski-ikä 67 ± 9 vuotta
  • Hoehn & Yahr 1–4 (keskimäärin 2.4 ± 0.6), diagnoosista aikaa 8 ± 5.1 vuotta (1–23 vuotta)
  • mittarit: 5 toiston istumasta seisomaannousutesti (FTSTS), Mini-BEST testi, polven ojentajien lihasvoima, 6 minuutin kävelytesti, 9-HPT testi, kävelyn jähmettymisen kysely (FOGO) ja ABC-asteikko.

Franchignoni ym. 2014 (Italia) «Franchignoni F, Giordano A, Ronconi G, Rabini A, Ferreiro G. Rasch validation of the Activities-specific Balance Confidence Scale and its shorts versions in patients with Parkinson’s disease. J»15

  • 217 Parkinsonin tautia sairastavaa, keski-ikä 71 vuotta (48–83 vuotta)
  • Hoehn & Yahr 1–3, diagnoosista aikaa keskimäärin 8 vuotta (1–23 vuotta)
  • Yksi testikerta: ABC-asteikko ja Bergin tasapainotesti sekä kaatumisen pelon kysely (Fear of Falling Measure, FFM) ja UPDRS (Unified Parkinson's Disease Rating Scale)

Holbein-Jenny ym. 2005 (USA) «Holbein-Jenny MA, Billek-Sawhney B, Beckman E, Smith T. Balance in personal care home residents: a comparison of the Berg Balance Scale, the Multi-Directional Reach Test, and the Activities-Specific B»17

  • Pitkittäistutkimuksessa tutkittiin ABC-asteikon toistettavuutta sekä erottelevaa validiteettia tasapainomittareiden kanssa.
  • Tuetussa asumisessa maaseudulla asuvat iäkkäät (valikoitunut otos, n=26, 5 miestä/21 naista, keski-ikä 85,3±4,9, vaihteluväli 74–92 vuotta).
  • Osallistujista 69 % otti kolmea tai useampaa lääkettä päivittäin ja 31 % viittä tai useampaa lääkettä päivittäin.
  • Tutkittavien tuli kyetä suorittamaan tutkimuksen toimintakykytestit ja seisoa 3 minuuttia ilman apuvälinettä.
  • Tutkimuksen mittaukset tehtiin 2 viikon välein ja ne toteuttivat viisi fysioterapiaopiskelijaa ja yksi vanhustyötä 20 vuotta tehnyt fysioterapeutti, joka myös koulutti opiskelijat tekemään testejä.

Horak ym. 2009 (USA) «Horak FB, Wrisley DM, Frank J. The Balance Evaluation Systems Test (BESTest) to differentiate balance deficits. Phys Ther 2009; 89(5):484-498. »18

  • 19 tutkittavaa, joista 6 terveitä ja 13 Parkinsonin tautia sairastavaa
  • 9 naista ja 10 miestä, ikä 50–88 vuotta
  • ABC-asteikko verrattuna BEST-tasapainotestiin

Hotchkiss ym. 2004 (USA) «Hotchkiss A, Fisher A, Robertson R, Ruttencutter A, Schuffert J, Barker DB. Convergent and predictive validity of three scales related to falls in the elderly. Am J Occup Ther 2004;58(1):100-103. »19

  • Poikittaistutkimuksessa tutkittiin
    • ABC-asteikon yhtäpitävyysvaliditeettia tasapainon varmuutta ja kaatumispelkoa mittaavien mittareiden kanssa sekä
    • ryhmien erotteluvaliditeettia kaatumisten ja aktiviteetin rajoittamisen perusteella.
  • Tutkittavat (n=118, keski-ikä 75,8 (vaihteluväli 60–99) vuotta) hankittiin seniorikeskuksista ja heidän tuli kyetä lukemaan kyselylomake ja vastaamaan siihen asianmukaisesti. Tutkittavat eivät saaneet olla hoitokodissa eivätkä pääasiallisesti pyörätuolilla liikkuvia.

Hatch ym. 2003 (USA) «Hatch J, Gill-Body KM, Portney LG. Determinants of balance confidence in community-dwelling elderly people. Physical Therapy 2003;83(12):1072. »16

  • Poikittaistutkimus tarkasteli ABC-asteikon erottelevaa validiteettia tasapainotestin ja toimintakykymittarin kanssa.
  • Tutkittavat olivat senioriluennoille osallistuneita vapaaehtoisia (valikoitunut otos, n= 50, 4 miestä/46 naista, keski-ikä 81,7±6,7 vuotta), joista 13 asui itsenäisesti omassa kodissa, 14 avustetussa asumisessa ja 23 seniorikodissa.
  • Osallistujista 40 % käytti apuvälinettä ja 10 %:lla oli käytössä vähintään 7 lääkettä.
  • Osallistujan tuli pystyä kävelemään 6,1 m (20 ft) ilman avustajaa, seuraaman ohjeita sekä näkemään riittävän hyvin vastatakseen kyselylomakkeeseen. Heillä ei saanut olla masennusta eikä neurologista sairautta tai viimeisen vuoden aikana tapahtunutta murtumaa tai tekoniveloperaatiota.
  • Mittaukset suoritti tutkimusavustaja.

Johnson ym. 2013 (Australia) «Johnson L, James I, Rodrigues J, Stell R, Thickbroom G, Mastaglia F. Clinicasl and posturographic correlates of falling in Parkinson’s disease. Mov Disord 2013; 28(9): 1250-1256. »20

  • 48 kotona asuvaa Parkinsonin tautia sairastavaa, 21 naista ja 27 miestä, keski-ikä 65±8 vuotta, Hoehn & Yahr keskimäärin 2.5±0.9, diagnoosista aikaa keskimäärin 6 vuotta (1–19 vuotta)
  • kaatumishistoria, minkä perusteella Parkinsonin tautia sairastavat jaettiin kahteen ryhmään: kaatuneet n=26 (vähintään yksi kaatuminen viimeisen 2 vuoden aikana) ja ei-kaatuneet n=22
  • 17 tervettä verrokkia, 10 naista ja 7 miestä, keski-ikä 64±7 vuotta
  • ABC-kysely, Bergin tasapainotesti, Timed Up and Go -testi, asentohuojunta ja UPDRS (Unified Parkinson's Disease Rating Scale)

Jonasson ym. 2014 (Ruotsi) «Jonasson SB, Nilsson MH, Lexell J. Psychometric properties of four fear of falling rasting scales in people with Pasrkinson’s disease. MBC Geriatrics 2014: 16: 66. »21

  • postikysely 174 Parkinsonin tautia sairastavalle henkilölle, joista 102 vastasi kyselyyn (vastausprosentti 59 %): naisia 43, keski-ikä 73±8 vuotta (52–91 vuotta), diagnoosista aikaa keskimäärin 7±6 vuotta (1–30 vuotta)
  • vastanneista 97 vastasi toiseen toistettavuutta mittaavaan kyselyyn
  • tutkimusjoukko edusti hyväkuntoisia Parkinsonin tautia sairastavia (Parkinsonin taudin vaikeusaste vaihteli lievästä vaikeaan, heistä kaatuneita oli vähemmän verrattuna aikaisempiin tutkimuksiin) neljä
  • tasapainon epävarmuutta mittaavaa kyselyä, joihin oli tehty kulttuurisia muokkauksia Ruotsin tarpeiden mukaan: ABC-asteikko (modifioitu), FES-I, FES(S), mSAFFE

King ym. 2012 (USA) «King LA, Mancini M, Priest K, Salarian A, Rodrigues-de-Paula F, Horak F. Do clinical scales of balance reflect turning abnormalities in people with Parkinson's disease? J Neurol Phys Ther 2012; 36(1):»23

  • 40 tervettä verrokkia, 27 naista ja 13 miestä, keski-ikä 65.4 ± 5.5 vuotta (55–75 vuotta)
  • 23 lievää Parkinsonin tautia sairastavaa, 14 naista ja 10 miestä, keski-ikä 64.0 ± 5.0 vuotta (57–75 vuotta), diagnoosista aikaa 5.5 ± 3.7 vuotta
  • 23 vaikea-asteista Parkinsonin tautia sairastavaa, 8 naista ja 16 miestä, keski-ikä 67.5 ± 8.5 vuotta (50–84 vuotta), diagnoosista aikaa 14.0 ± 7.1 vuotta
  • mittareina ABC-asteikko, Bergin tasapainotesti, Tinettin liikkumisen testi ja Timed Up and Go (TUG) -testi
  • mittaukset tehtiin tunnin sisällä ennalta sovitussa järjestyksessä, kyselyineen aikaa kului 2–3 tuntia

Lajoie & Gallagher 2004 (Kanada) «Lajoie Y, Gallagher SP. Predicting falls within the elderly community: comparison of postural sway, reaction time, the Berg balance scale and ABC scale for comparing fallers and non-fallers. Arch Gero»24

  • Poikittaistutkimuksessa tutkittiin ryhmien erotteluvaliditeettia kaatumishistorian omaavien ”kaatujat”-ryhmän ja ”ei kaatujat”-ryhmän reaktioajan, ABC-asteikon tuloksen ja tasapainotestin perusteella.
  • Tutkittavat olivat senioriasuntoloiden tai hoitokotien asukkaita tai NMKY-yhdistyksen toimintaan osallistuvia (n=125, 39 miestä/86 naista, keski-ikä: “kaatujat”-ryhmä 75,50±3,14, ”ei kaatujat” -ryhmä 73,80±2,75).
  • Tutkittavien, joilla oli vähintään yksi kaatuminen edeltävänä vuonna, tuli kyetä seisomaan ilman tukea 4x1 minuutin ajan (= ns. Kaatujat” -ryhmä).
  • Tutkittavilla, jotka olivat kaatuneet, ei saanut olla neurologista sairautta.
  • Tutkittavilla, jotka eivät olleet kaatuneet viimeisen vuoden aikana, ei saanut olla aiempaa kaatumishistoriaa eikä liikkumisen apuvälinettä.

Landers ym. 2008 (USA) «Landers MR, Backlund A, Davenport J, Fortune J, Schuerman S, Altenburger P. Postural instability in idiopathic Parkinson's disease: discriminating fallers from nonfallers based on standardized clinica»25

  • 49 Parkinsonin tautia sairastavaa, 20 naista ja 29 miestä, keski-ikä 70.9 ± 8.9 vuotta
  • aiemmin kaatuneita n=25, keski-ikä 71.8 ± 7.4 vuotta, 11 naista ja 14 miestä, diagnoosista aikaa keskimäärin 75.6 ± 66.9 kuukautta
  • ei-kaatuneita n=24, keski-ikä 70.1 ± 6.9 vuotta, 9 naista ja 15 miestä, diagnoosista aikaa keskimäärin 45.4 ± 36.9 kuukautta
  • mittareina ABC:n lisäksi Bergin tasapainotesti, Sensory Organization Testi (SOT) sekä kävelytestit (itse valittu kävelynopeus ja Dynamic Gait Index (DGI)

Leddy ym. 2011 (USA) «Leddy AL, Crowner BE, Earhart GM. Functional gait assessment and balance evaluation system test: reliability, validity, sensitivity, and specificity for identifying individuals with Parkinson disease »26

  • 80 Parkinsonin tautia sairastavaa, 59 % miehiä, keski-ikä 68.2 ± 9.3 vuotta (45–88 vuotta)
  • Hoehn & Yahr 1–4 (mediaani 2.5), diagnoosista aikaa keskimäärin 8.5 ± 0.54 vuotta (1–25 vuotta)
  • mittareina ABC:n lisäksi Bergin tasapainotesti, BEST-testi, Functional Gait assessment (FGA) ja UPDRS (Unified Parkinson's Disease Rating Scale)

Lohnes ja Earhart 2009 (USA) «Lohnes CA, Earhart GM. External validation of abbreviated versions of the activities-specific balance confidence scale in Parkinson’s disease. Movement Disorders 2009; 25(4): 458-489.»27

  • 89 Parkinsonin tautia sairastavaa, 25 naista ja 64 miestä, keski-ikä 66.5 ± 9.8 vuotta
  • Hoehn & Yahr 1–4 (keskiarvo 2.3 ± 0.5), diagnoosista aikaa keskimäärin 8.2 ± 5.2 vuotta
  • mittareina ABC-asteikko, Unified Parkinson’s Disease Rating Scale Motorinen osio (UPDRS III), the Freezing of Gait (FOG) -kysely sekä tasapainotestit (Bergin tasapainotesti, Timed Up and Go (TUG) -testi, eteen kurkotuksen testi) ja 6 minuutin kävelytesti

Mak ja Pang 2009a (Kiina) « Mak MK, Pang MY. Balance confidence and functional mobility are independently associated with falls in people with Parkinson's disease. J Neurol 2009a; 256(5):742-749. »28

  • 49 tervettä kontrollia ja 71 Parkinsonin tautia sairastavaa henkilöä
  • Parkinsonin tautia sairastavista 33 (46 %) oli kaatunut ja 38 oli ei-kaatuneita
  • ABC-asteikon lisäksi testattiin yhdellä jalalla seisominen ja Timed Up and Go (TUG) -testi

Mak ja Pang 2009b (Kiina) «Mak MK, Pang MY. Fear of falling is independently associated with recurrent falls in patients with Parkinson's disease: a 1-year prospective study. J Neurol 2009b; 256(10): 1689–1695. »29

  • 70 Parkinsonin tautia sairastavaa, joista 32 oli kaatunut viimeisen vuoden aikana
  • suurimmalla osalla oli kohtalainen Parkinsonin taudin vaikeusaste (Hoehn & Yahr 3)
  • mittareina ABC:n lisäksi UPDRS (Unified Parkinson's Disease Rating Scale) ja Timed Up and Go (TUG) -testi

Moore ym. 2011 (USA) «Moore DS, Ellis R, Kosma M, Fabre JM, McCarter KS, Wood RH. Comparison of the validity of four fall-related psychological measures in a community-based falls risk screening. Res Q Exerc Sport 2011;82(»32

  • Poikittaistutkimuksessa selvitettiin
    • ABC-asteikon yhtäpitävyysvaliditeettia tasapainon varmuutta, kaatumispelkoa ja kaatumisen seurauksia testaavien mittareiden kanssa
    • erottelevaa validiteettia toimintakykymittarin ja elämänlaatua, itsearvioitua terveydentilaa ja fyysistä aktiivisuutta testaavien mittareiden välillä.
  • Tutkittavat (n=133, 30 miestä/103 naista), keski-ikä 74,4±9,4 (vaihteluväli 51–95) vuotta, 15 % osallistujista alle 64-vuotiaita) olivat itsenäisesti kotona asuvia vapaaehtoisia, jotka osallistuivat kaatumisriskin arviointiin.
  • Tutkittavista 22 %:lla oli käytössään apuväline ja 61 % käytti yli neljää reseptilääkettä. Tutkittava ei saanut liikkua pyörätuolilla eikä hänellä saanut olla dementiaa tai muita ohjeiden ymmärtämistä vaikeuttavaa neurologista tai muuta tilaa.

Myers ym. 1996 (USA) «Myers AM, Powell LE, Maki BE, Holliday PJ, Brawley LR, Sherk W. Psychological indicators of balance confidence: relationship to actual and perceived abilities. J Gerontol A Biol Sci Med Sci 1996;51(1)»34

  • Pitkittäistutkimus, jossa mittaukset tehtiin vuoden välein, tutkittiin ryhmien erotteluvaliditeettia taustatietojen kuten kaatumispelon ja kävelynopeuden suhteen.
  • Tutkittavat (n=60, (17 miestä/43 naista), keski-ikä 74,6±7,5 (vaihteluväli 65–95) vuotta) olivat vapaaehtoisia, itsenäisesti asuvia henkilöitä (sama otos kuin Powell ja Myers 1995).
  • Tutkittavista 39 henkilöä pyydettiin osallistumaan tasapaino- ja kävelytesteihin kaksi viikkoa myöhemmin. Näihin testeihin suostui 21 tutkittavaa, joiden keski-ikä oli 72,8 vuotta. Heistä hyvin liikkuviin hyväksyttiin 16 henkilöä ja heikosti liikkuviin 5 henkilöä.

Myers ym. 1998 (USA) «Myers AM, Fletcher PC, Myers AH, Sherk W. Discriminative and Evaluative Properties of the Activities-specific Balance Confidence (ABC) Scale J Gerontol A Biol Sci Med Sci 1998;53A: M287-M294. »33

  • Tutkimus koostuu neljästä osatutkimuksesta.
  • Ensimmäisessä osatutkimuksessa haastateltiin uudelleen Myers ym. (1996) tutkimukseen osallistuneet.
    • Tutkittavat jaettiin heikosti ja hyvin liikkuviin sen mukaan, jos he tarvitsivat henkilökohtaista apua lähtiessään kotoa ulos (ryhmien erotteluvaliditeetti).
  • Toisessa osatutkimuksessa kerättiin ABC-asteikon tulokset 475 iäkkäältä tutkittavalta, jotka olivat osallistuneet erilaisiin tutkimusprojekteihin ja kunnallisiin ohjelmiin, joista suurin osa oli ollut liikuntapainotteisia projekteja tai ohjelmia (yhtäpitävävaliditeetti TUG-testin kanssa).
  • Osatutkimuksessa kolme viidessä palvelutalossa asuneet iäkkäät tutkittavat (n=63) osallistuivat kaatumisten ehkäisyprojektiin ja heidät tutkittiin kolme kertaa (aloitus, 11 viikon ja 26 viikon kuluttua) (yhtäpitävävaliditeetti TUG-testin ja Performance Mobility Assessment -mittarin kanssa).
  • Osatutkimuksessa 4 tutkittavat olivat 50+ -vuotiaita henkilöitä (n=27; keski-ikä 69,4±SD7, vaihteluväli 58–80 vuotta), joille oli tulossa ensimmäinen polven tai lonkan tekonivelleikkaus. Heidät arvioitiin ennen leikkausta, kuusi viikkoa ja kuusi kuukautta leikkauksen jälkeen.

Parashos ym. 2015 (USA) «Parashos SA, Elm J, Boyd JT, ym. Validation of an ambulation capacity measure in Parkinson disease: a construct derived from the Unified Parkinson’s DIsease Rating Scale. J Parkinsons Dis 2015;»35

  • 340 Parkinsonin tautia sairastavaa, naisia 46 %, keski-ikä 71.4±9.1 vuotta
  • Hoehn & Yahr 1–5 (keskiarvo 2.63±0.98), diagnoosista aikaa keskimäärin 10 vuotta
  • Kaatumisten määrän seuranta 4 viikon ajan -> kaatuneet vs. ei-kaatuneet
  • Liikuntakykyyn liittyvät testit ON-vaiheessa 4 viikon kaatumisseurannan lopussa
  • Unified Parkinson’s Disease Rating Scalen osioiden 13, 14, 15, 29, 30 pohjalta tehty liikuntakyvyn skaala (Ambulatory Capacity Measure, ACM) verrattuna seuraaviin testeihin: ABC-asteikko, Freezing of Gait Questionnaire (FOG), 10 metrin kävelytesti, Timed Up and Go (TUG) -testi, Bergin tasapainotesti, 5 kertaa istumasta seisomaan nousutesti

Perez ym. 2006 (Israel) «Peretz C, Herman T, Hausdorff JM, Giladi N. Assessing fear of falling: Can a short version of the activities-specific balance confidence scale be useful? Movement Disorders 2006; 21(12):2101-2105.»36

  • 70 kävelyvaikeuksia omaavaa henkilöä: 68 tervettä kontrollia ja 19 Parkinsonin tautia sairastavaa
  • sensitiivisyys ja spesifisyys

Powell ja Myers 1995 (USA) « Powell LE, Myers AM. The Activities-specific Balance Confidence (ABC) Scale. J Gerontol A Med Sci 1995;50(1):M28-34. »37

  • Pitkittäistutkimuksessa tehtiin kaksi mittausta kahden viikon välein.
  • Tutkimuksella
    • selvitettiin ABC-asteikon yhtäpitävyysvaliditeettia tasapainon varmuutta testaavan mittarin (Falls Efficacy Scale; FES)
    • erottelevaa validiteettia tunnereaktiomittarin (Positive and Negative Affectivity Scale; PANAS)
    • koettua fyysistä kyvykkyyttä testaavan mittarin (Physical Self-Efficacy Scale; PSES) välillä
    • ryhmien erotteluvaliditeettia hyvin ja heikosti liikkuvien ryhmien välillä, ABC-asteikon sisäistä yhdenmukaisuutta ja toistettavuutta.
  • Tutkittavat (n=60, 17 miestä/43 naista), keski-ikä 74,6±7.5 (vaihteluväli 65–95) vuotta) olivat vapaaehtoisia, itsenäisesti asuvia henkilöitä.
  • Tutkittavista 67 %:lla oli niveltulehdus/reuma, 62 %:lla sydän- ja verenkiertoelimistön ongelmia, 48 %:lla näköongelmia, 45 %:lla jalkaongelmia ja 42 %:lla kuulo-ongelmia.
  • Tutkimusasetelmassa on kuitenkin heikkoutta, sillä tutkijat määrittelivät itse ensin hyvin ja heikosti liikkuvat henkilöt, joiden ABC-asteikon pisteitä tarkastelivat. Tutkittavat jaettiin myös kaatuneisiin ja ei-kaatuneisiin ennalta ja vasta sitten tarkasteltiin ABC-asteikon pisteitä.

Steffen ja Seney 2008 (USA) «Steffen T, Seney M. Test-Retest Reliability and Minimal Detectable Change on Balance and Ambulation Tests, the 36-Item Short-Form Health Survey, and the Unified Parkinson Disease Rating Scale in Peopl»39

  • 37 Parkinsonin tautia sairastavaa, 11 naista ja 26 miestä, keski-ikä 71± 12 vuotta
  • Hoehn & Yahr 1–4 (mediaani 2), diagnoosista aikaa 14± 6 vuotta
  • kaksi testiä viikon välein: ABC-asteikko, Bergin tasapainotesti, Timed Up and Go (TUG) –testi, 10 metrin kävelytesti ja 6 minuutin kävelytesti

Talley 2008 (USA) «Talley KM, Wyman JF, Gross CR. Psychometric properties of the activities-specific balance confidence scale and the survey of activities and fear of falling in older women. J Am Geriatr Soc 2008;56(2):»40

  • Pitkittäistutkimuksessa selvitettiin
    • ABC-asteikon yhtäpitävää validiteettia kaatumispelkoa testaavan mittarin (SAFE- Survey of Activities and Fear of Falling in the Elderly) kanssa sekä
    • erottelevaa validiteettia tasapainomittarin (Berg), itse arvioidun terveydentilan, masennusta testaavan mittarin (GDS) ja toimintakykymittarin (TUG) kanssa
    • sisäistä yhteneväisyyttä.
  • Iäkkäät naiset (n=272), keski-ikä 78,7±4,9 (vaihteluväli 70–98) vuotta).
    • Tutkittavat olivat itsenäisesti asuvia, joilla oli kohonnut kaatumisriski (epävarmuutta tasapainotestauksessa ja vähintään 1 lisäriskitekijä), mutta kyky kävellä 30 jalkaa (9,14 m) apuvälineen kanssa tai ilman sekä kyky ymmärtää ja lukea englantia.
    • Tutkittavien MMSE-tuloksen tuli olla ≤23, terveydentilan tuli mahdollistaa itsenäinen harjoittelu ja lähinäön tarkkuuden tuli olla ≥ 20/70.
  • ABC-asteikon tulos oli käytettävissä 213 osallistujalta, koska ABC-asteikko lisättiin tutkimuksen sen jo ollessa käynnissä.

Yang ym. 2014 (Kiina) «Yang Y, Wang Y, Zhou Y, Chen C, Xing D, Wang C. Validity of the Functional Gait Assessment in Patients With Parkinson Disease: Construct, Concurrent, and Predictive Validity. Phys Ther 2014; 94(3): 39»41

  • 121 Parkinsonin tautia sairastavaa, 39 naista ja 82 miestä, keski-ikä 61.9±10.8 vuotta (41–81 vuotta)
  • Hoehn & Yarhr 1–4, diagnoosista aikaa 0.5-39 vuotta (mediaani 3 vuotta)
  • mittareina Functional Gait Assessment (FGA), Bergin tasapainotesti, Timed Up and Go (TUG) -testi, ABC-asteikko, Unified Parkinson’s Disease Rating Scale (UPDRS) motorinen osio, Barthelin indeksi ja maksiminopeuden kävelytesti

Linkit

Mittarin tiedot koonnut

MS-tauti ja aivoverenkiertohäiriötä sairastavat

Jaana Paltamaa, TtT, ft ja Sinikka H. Peurala, FT, TtM, ft

Hyväksynyt: TOIMIAn vaikeavammaisten toimintakyky -asiantuntijaryhmä «https://www.thl.fi/fi/web/toimintakyky/etusivu/toimia-tietokanta/toimia-verkosto/organisaatio#vaikeavammaisten-toimintakyky»7

Sidonnaisuudet: Ei sidonnaisuuksia

Parkinsonin tautia sairastavat

Jaana Paltamaa, TtT, ft

Hyväksynyt: TOIMIAn vaikeavammaisten toimintakyky -asiantuntijaryhmä «https://www.thl.fi/fi/web/toimintakyky/etusivu/toimia-tietokanta/toimia-verkosto/organisaatio#vaikeavammaisten-toimintakyky»7

Sidonnaisuudet: Ei sidonnaisuuksia

Iäkkäät

Hanna-Mari Boelius, sosionomi AMK, fysioterapeuttiopiskelija ja Vilma Ekholm, tilastotiede LuK, fysioterapeuttiopiskelija

Hyväksynyt: TOIMIAn iäkkäiden toimintakyky -asiantuntijaryhmä «https://thl.fi/fi/web/toimintakyky/etusivu/toimia-tietokanta/toimia-verkosto/organisaatio#Iakkaiden-toimintakyky»8

Sidonnaisuudet: Ei sidonnaisuuksia

Alkuperäinen lähde

Powell LE, Myers AM. The Activities-specific Balance Confidence (ABC) Scale. J Gerontol A Med Sci 1995;50(1):M28–34.

Kirjallisuutta

  1. Almeida LRS, Valenca GT, Negreiros NN, Pinto EB, Oliveira-Filho J. Comparison of Self-report and Performance-Based Balance Measures for Predicting Recurrent Falls in People With Parkinson Disease: Cohort Study. Phys Ther. 2016; 96(7): 1074-1084.
  2. Beaton D, Bombardier C, Guillemin F, Ferraz M. Guidelines for the process cross-cultural adaptation of self-report measures. Spine 2000; 25 (24): 3186-3191.
  3. Beninato M, Portney LG, Sullivan PE. Using the International Classification of Functioning, Disability and Health as a framework to examine the association between falls and clinical assessment tools in people with stroke. Phys Ther 2009;89:816-25.
  4. Bloem BR, Marinus J, Almeida Q, ym. Measurement instruments to assess posture, gait and balance in Parkinson’s disease: Critique and recommendations. Mov Disorders 2015: issue online. DOI: 10,1002/mds.26572.
  5. Botner EM, Miller WC, Eng JJ. Measurement properties of the Activities-specific Balance Confidence Scale among individuals with stroke. Disability & Rehabilitation 2005; 27: 156-163.
  6. Bryant MS, Rintala DH, Graham JE, Hou JG, Protas EJ. Determinants of use of a walking device in persons with Parkinson's disease. Arch Phys Med Rehabil. 2014; 95(10): 1940-1945.
  7. Cattaneo D, Jonsdottir J, Repetti S. Reliability of four scales on balance disorders in persons with multiple sclerosis. Disability & Rehabilitation 2007 29:24, 1920-1925.
  8. Cattaneo D, Regola A, Meotti M. Validity of six balance disorders scales in persons with multiple sclerosis. Disability & Rehabilitation 2006 28:12, 789-795.
  9. Cleary KK, Skornyakov E. Reliability and internal consistency of the Activities-Specific Balance Confidence Scale. Phys Occup Ther Geriatr 2014;32(1):58-67.
  10. Combs SA, Diehl MD, Filip J, Long, E. Short-distance walking speed tests in people with Parkinson disease: reliability, responsiveness, and validity. Gait & posture 2014; 39(2), 784-788.
  11. Curtze C, Nutt JG, Carlson-Kuhta P, Manchino M, Horak FB. Objective gait and balance impairments relate to balance confidence and perceived mobility in people with Parkinson Disease. Phys Ther 2016; 96(1): 1734-1743.
  12. Dal Bello-Haas V, Klassen L, Sheppard MS, Metcalfe A. Psychometric Properties of Activity, Self-Efficacy, and Quality-of-Life Measures in Individuals with Parkinson Disease. Physiother Can 2011; 63(1):47-57.
  13. Duncan RP, Leddy AL, Earhart GM. Five Times Sit-to-Stand Test Performance in Parkinson's Disease. Archives of Physical Medicine and Rehabilitation 2011; 92 (9):1431-1436.
  14. Finch E, Brooks D, Stratford PW, Mayo NE. physical Rehabilitation outcome measures. A Guide to enhanced clinical decision making. 2nd Edition. Canadian Physiotherapy association. Hamilton: Lippincott Williams & Wilkins. 2002.
  15. Franchignoni F, Giordano A, Ronconi G, Rabini A, Ferreiro G. Rasch validation of the Activities-specific Balance Confidence Scale and its shorts versions in patients with Parkinson’s disease. J Rehabil Med 2014; 45: 532-539.
  16. Hatch J, Gill-Body KM, Portney LG. Determinants of balance confidence in community-dwelling elderly people. Physical Therapy 2003;83(12):1072.
  17. Holbein-Jenny MA, Billek-Sawhney B, Beckman E, Smith T. Balance in personal care home residents: a comparison of the Berg Balance Scale, the Multi-Directional Reach Test, and the Activities-Specific Balance Confidence Scale. J Geriatr Phys Ther 2005;28(2):48-53.
  18. Horak FB, Wrisley DM, Frank J. The Balance Evaluation Systems Test (BESTest) to differentiate balance deficits. Phys Ther 2009; 89(5):484-498.
  19. Hotchkiss A, Fisher A, Robertson R, Ruttencutter A, Schuffert J, Barker DB. Convergent and predictive validity of three scales related to falls in the elderly. Am J Occup Ther 2004;58(1):100-103.
  20. Johnson L, James I, Rodrigues J, Stell R, Thickbroom G, Mastaglia F. Clinicasl and posturographic correlates of falling in Parkinson’s disease. Mov Disord 2013; 28(9): 1250-1256.
  21. Jonasson SB, Nilsson MH, Lexell J. Psychometric properties of four fear of falling rasting scales in people with Pasrkinson’s disease. MBC Geriatrics 2014: 16: 66.
  22. Jørstad EC, Hauer K, Becker C, Lamb SE. Measuring the psychological outcomes of falling: a systematic review. J Am Geriatr Soc 2005;53(3):501-510.
  23. King LA, Mancini M, Priest K, Salarian A, Rodrigues-de-Paula F, Horak F. Do clinical scales of balance reflect turning abnormalities in people with Parkinson's disease? J Neurol Phys Ther 2012; 36(1):25-31.
  24. Lajoie Y, Gallagher SP. Predicting falls within the elderly community: comparison of postural sway, reaction time, the Berg balance scale and ABC scale for comparing fallers and non-fallers. Arch Gerontol Geriatr. 2004;38:11-26.
  25. Landers MR, Backlund A, Davenport J, Fortune J, Schuerman S, Altenburger P. Postural instability in idiopathic Parkinson's disease: discriminating fallers from nonfallers based on standardized clinical measures. J Neurol Phys Ther 2008; 32(2):56-61.
  26. Leddy AL, Crowner BE, Earhart GM. Functional gait assessment and balance evaluation system test: reliability, validity, sensitivity, and specificity for identifying individuals with Parkinson disease who fall. Phys Ther 2011; 91(1):102-113.
  27. Lohnes CA, Earhart GM. External validation of abbreviated versions of the activities-specific balance confidence scale in Parkinson’s disease. Movement Disorders 2009; 25(4): 458-489.
  28. Mak MK, Pang MY. Balance confidence and functional mobility are independently associated with falls in people with Parkinson's disease. J Neurol 2009a; 256(5):742-749.
  29. Mak MK, Pang MY. Fear of falling is independently associated with recurrent falls in patients with Parkinson's disease: a 1-year prospective study. J Neurol 2009b; 256(10): 1689–1695.
  30. Mänty, M., Sihvonen, S., Hulkko, T. & Lounamaa, A. (2006) Iäkkäiden henkilöiden kaatumistapaturmat : Opas kaatumisten ja murtumien ehkäisyyn. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B : 8/2006. Saatavilla verkossa: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201204193296
  31. Mänty, M. (2007) Iäkkäiden henkilöiden kaatumistapaturmat: opas kaatumisten ja murtumien ehkäisyyn. 2. painos. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B:29/2007. Saatavilla verkossa: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201204193476
  32. Moore DS, Ellis R, Kosma M, Fabre JM, McCarter KS, Wood RH. Comparison of the validity of four fall-related psychological measures in a community-based falls risk screening. Res Q Exerc Sport 2011;82(3):545-554.
  33. Myers AM, Fletcher PC, Myers AH, Sherk W. Discriminative and Evaluative Properties of the Activities-specific Balance Confidence (ABC) Scale J Gerontol A Biol Sci Med Sci 1998;53A: M287-M294.
  34. Myers AM, Powell LE, Maki BE, Holliday PJ, Brawley LR, Sherk W. Psychological indicators of balance confidence: relationship to actual and perceived abilities. J Gerontol A Biol Sci Med Sci 1996;51(1):M37-43.
  35. Parashos SA, Elm J, Boyd JT, ym. Validation of an ambulation capacity measure in Parkinson disease: a construct derived from the Unified Parkinson’s DIsease Rating Scale. J Parkinsons Dis 2015; 5(1): 67-73.
  36. Peretz C, Herman T, Hausdorff JM, Giladi N. Assessing fear of falling: Can a short version of the activities-specific balance confidence scale be useful? Movement Disorders 2006; 21(12):2101-2105.
  37. Powell LE, Myers AM. The Activities-specific Balance Confidence (ABC) Scale. J Gerontol A Med Sci 1995;50(1):M28-34.
  38. Salbach NM, Mayo NE, Hanley JA, Richards CL, Wood-Dauphinee S. Psychometric evaluation of the original and Canadian French version of the Activities-Specific Balance Confidence scale among people with stroke. Arch Phys Med Rehabil 2006;87:1597-604.
  39. Steffen T, Seney M. Test-Retest Reliability and Minimal Detectable Change on Balance and Ambulation Tests, the 36-Item Short-Form Health Survey, and the Unified Parkinson Disease Rating Scale in People With Parkinsonism. Phys Ther 2008; 88: 733-746.
  40. Talley KM, Wyman JF, Gross CR. Psychometric properties of the activities-specific balance confidence scale and the survey of activities and fear of falling in older women. J Am Geriatr Soc 2008;56(2):328-333.
  41. Yang Y, Wang Y, Zhou Y, Chen C, Xing D, Wang C. Validity of the Functional Gait Assessment in Patients With Parkinson Disease: Construct, Concurrent, and Predictive Validity. Phys Ther 2014; 94(3): 392-400.