Pikkukeskosen vaurioherkät aivot

Väitöskirjat
6.11.2010
Väitöskirjat
väitöskirjat

Raskauden aikainen hapenpuute lisää sikiön verenvirtausta aivoissa, jotta aivojen hapensaanti saataisiin turvattua. LL Jonna Maunun väitöstutkimus osoitti, että sikiön verenkierron uudelleenjakautuminen ei riitä turvaamaan normaalia pikkukeskosen aivojen kasvua. Sikiöaikainen poikkeava verenvirtauksen lisääntyminen aivoihin samanaikaisesti heikentyneen napavaltimovirtauksen kanssa johti siihen, että aivojen kokonaistilavuus jäi pienemmäksi verrattuna niihin pikkukeskosiin, joilla kyseiset virtaukset pysyivät normaaleina.

Maunun väitöstyössä osoitettiin, ettei keskosen aivovaurio lisää vauvan itkuisuutta tai vaikuta vuorokausirytmin kehittymiseen. Terveisiin täysiaikaisiin lapsiin verrattuna pikkukeskoset kitisivät useammin ja heitä pidettiin enemmän sylissä 5 kuukauden korjatussa iässä, mutta itkun tai kitinän kokonaismäärä ei eronnut keskosten ja täysiaikaisina syntyneiden välillä. Sylissä pitäminen saattaa lyhentää itkun tai kitinän kestoa.

Tutkimuksessa todettiin, että ultraäänitutkimuksella saadaan aivojen sivukammioiden koko mitattua vähintään yhtä tarkasti kuin aivojen magneettitutkimuksella. Aivojen sivukammioiden suurenemiseen liittyy muiden aivolöydösten riski sekä riski pienempiin aivo-osien tilavuuksiin lasketussa ajassa. Mikäli aivojen sivukammiot ovat poikkeavasti laajentuneet ultraäänitutkimuksessa lasketussa ajassa, voidaan tulosten perusteella suositella aivojen magneettitutkimusta muiden löydösten etsimiseksi. Mikäli aivojen sivukammioiden laajentumiseen liittyy jokin muu aivovaurio, on kehitysriski kahden vuoden korjatussa iässä suurentunut.

Pikkukeskosen neurologinen tutkiminen on haastava tehtävä. Maunun väitöskirjassa verrataan CP-vammaisten pikkukeskosten ja kontrolliryhmän pikkukeskosten tyypillisiä neurologisia löydöksiä lasketussa ajassa, yhden ja kahden vuoden korjatussa iässä. Käyttämällä tieteellisesti tutkittuja, luotettavia neurologisia testejä systemaattisesti voidaan CP-vammaiset lapset löytää jo 1-2 vuoden korjatussa iässä. CP-vamman toiminnallinen aste määräytyy pidemmän seurannan avulla.

Ennenaikainen syntymä, keskosuus, on riski aivojen normaalille kehitykselle. Riski voi liittyä jo ennen syntymää tapahtuviin prosesseihin, joita on aiemmin tutkittu vain vähän lapsen aivojen kehityksen ja neurologisen kehityksen näkökulmasta. Siksi raskauden ajalta alkava seuranta antaa uutta tietoa aivojen kehitykseen vaikuttavista tekijöistä, jolla on vaikutusta lapsen pitkäaikaiskehitykseen.

Tutkimuksessa oli mukana 1/–7/2006 TYKS:ssä syntyneet hyvin pienipainoiset tai hyvin ennenaikaiset (<1500g / <32 raskausviikkoa syntyessä) keskoset. Raskauden aikana mitattiin sikiön verenvirtauksia ultraäänellä viikon sisällä ennen synnytystä. Aivojen rakenne tutkittiin keskosilta ultraäänellä vastasyntyneenä sekä kuukauden välein laskettuun ikään saakka sekä magneettitutkimuksella lasketussa iässä. Itkuisuutta tutkittiin vanhempien tai hoitajien täyttämällä vauvan päiväkirjalla. Lasten neurologista kehitystä tutkittiin 36 raskausviikon iässä, lasketussa ajassa, 1 ja 2 kuukauden iässä sekä 1 ja 2 vuoden iässä.

Tutkimus on osa laajempaa Turun yliopistollisen lastenklinikan v. 2001 käynnistettyä PIPARI-tutkimusta, jossa 6 vuoden aikana syntyneitä pikkukeskosia seurataan raskauden lopusta kouluikään saakka moniammatillisessa työryhmässä.

Jonna Maunun väitöskirja, The vulnerable brain and very preterm infants - Findings from the PIPARI Study (Pikkukeskosen vaurioherkät aivot - havaintoja PIPARI-tutkimuksesta), tarkastettiin 5.11. Turun yliopistossa.