Synnynnäinen CMV-infektio Suomessa

Uutiset
12.6.2019
Kustannus Oy Duodecim
Väitöskirjat

Sytomegalovirus (CMV) on yleisin sikiöaikainen infektio. Vain noin 10 %:lla sikiöaikana CMV-infektion sairastaneista lapsista on syntyessään oireita kuten kasvuhäiriö, pienipäisyys, verenkuva- tai ihomuutokset tai poikkeava maksan tai pernan koko. Noin puolelle heistä jää jokin pitkäaikaishaitta, kuten kuulovaurio tai neurologinen vamma. Valtaosa sikiöaikana infektoituneista lapsista on kuitenkin syntyessään oireettomia ja heidän ennusteensa on selvästi parempi. Tässä väitöskirjatutkimuksessa selvitimme synnynnäisen CMV-infektion (cCMV) aiheuttamaa tautitaakkaa Suomessa.

CMV-infektion yleisyys väestöissä vaihtelee. Seerumipankkinäytteistä totesimme, että Suomessa vuonna 1992 raskaana olevista naisista 84,5 % oli sairastanut CMV ensi-infektion jo ennen raskautta, kun osuus vuonna 2012 oli pienentynyt 71,5 %:iin.

Oireisen CMV-infektion ennustetta selvitimme takautuvasti potilaspapereista kaikista Suomen yliopistosairaaloista. Lapsista, joilla oli vuosina 2000–2012 diagnosoitu oireinen cCMV, yli puolet (58 %,15/26) kärsi jostain pitkäaikaispulmasta, 50 %:lla (12/24) oli neurologinen poikkeavuus ja 42 %:lla (8/19) kuulovaurio. Pitkäaikaispulmia esiintyi valtaosalla (86 %, 6/7) lapsista, joiden äiti oli sairastanut CMV ensi-infektion raskauden alkuvaiheessa. Poikkeavuuksia esiintyi myös lapsilla, joiden äidin CMV ensi-infektio oli tapahtunut jo ennen tätä raskautta (64 %, 9/14), muttei kenelläkään niistä 5 lapsesta, joiden äidin ensi-infektio oli ollut raskauden ensimmäisen kolmanneksen jälkeen.

Synnynnäisen CMV-infektion esiintyvyyttä ja syntyessään oireettomien lasten ennustetta selvitimme seulomalla 19 868 vastasyntynyttä syljestä otettavalla CMV-nukleiinihapon osoitustestillä. CMV-infektio todettiin 40:llä lapsella, joten esiintyvyys väestössämme oli 2/1000 (95 % CI 1,4–2,6/1000). Seulonnassa löytyneiden CMV-positiivisten lasten ja terveiden verrokkien välillä ei todettu eroa suoriutumisessa Griffithsin kehitysseurantamenetelmän testeissä eikä kuulontutkimuslöydöksissä 18 kuukauden iässä. Kenelläkään ei todettu kuulonkuntoutusta vaativaa kuulovikaa eikä CMV-infektioon liittyviä silmäpoikkeavuuksia. Sikiöaikana sairastetun infektion jälkeen viruseritys virtsaan jatkui 18 kk iässä kaikilla tutkituilla, mutta sylkeen ainoastaan 24 %:lla lapsista.

CMV-infektion aiheuttama tautitaakka oli Suomessa suhteellisen pieni. Esiintyvyys oli ainoastaan 2/1000 ja oireettomien lasten ennuste oli suotuisa. Oireisen infektion aiheuttama sairastavuus oli kuitenkin huomattavaa. Yli puolella syntyessään oireisista lapsista oli joku pitkäaikaispoikkeavuus. Seulontanäytteissä CMV-virusten genotyyppijakauma glykoproteiinien gB, gH ja gN suhteen ei eronnut kirjallisuudessa kuvatuista muista aineistoista, eikä se siten selitä pientä tautitaakkaamme.

Laura Puhakan väitöskirja "Congenital cytomegalovirus infection in Finland" tarkastettiin 14.6. Helsingin yliopistossa.