Kasvomaskeista on ihan oikeasti hyötyä

Uutiset
9.10.2020
Duodecim
Viikon nosto

”What the data say about wearing face masks”? kysyy lokakuun 8. päivän Nature-lehden artikkeli. Seuraavassa ydinkohdat jutusta, joka kaikkien yhteiskunnan päättäjien kannattaisi lukea.

On osoitettu vakuuttavasti, että sairaaloissa ja muissa terveydenhuollon hoitoyksiköissä kliiniseen käyttöön tarkoitetut kasvomaskit (N99-, N95- ja kirurgiset maskit) vähentävät koronavirustartuntoja. Sen sijaan erityyppisten maskien merkitys arkielämän suojakeinona on ollut pitkällisen kiistelyn aihe – mutta mahtaako olla enää?

Koronavirus leviää pääasiallisesti hengityksen tuottamien pisaroiden ja aerosolien välityksellä. Pisarathan ovat kookkaita, jopa näkyviä, ja ne putoavat melko pian niitä erittävien henkilöiden läheisyyteen. Aerosolit taas ovat pieniä, tyypillisesti muutaman mikrometrin – joskus vain 0,2 µm – mittaisia, ja ne voivat leijua tupakansavun tavoin pitkälle ja jopa tunteja ilmassa. Itse viruksen kokohan on noin 0,1 µm, mutta virukset eivät leijaile omin päin. Surkeinta on, etteivät tutkijat vieläkään tarkoin tiedä, mikä muoto on koronavirustartunnan kannalta merkittävin – ja kiistelläänpä siitäkin, mikä on pisaran ja aerosolin välinen ero. Tosin eipä tätä seikkaa tunneta influenssankaan kohdalla. Parasta siis olisi suojautua kummaltakin ilmassa kulkeutuvalta hiukkasmuodolta.

N95-maskit suodattavat määritelmän mukaan 95 % yli 0,3 µm:n suuruisista hiukkasista; todellisuudessa luku lienee lähempänä 90 %:a. Paljon vähemmän tiedetään kirurgisista ja kangasmaskeista, mutta luku voi olla 60 - 80% luokkaa; pienille aerosoleille osuus on kuitenkin pienempi. Mitä useampi kerros, sitä parempi teho. Artikkeli tyrmää kuitenkin polyesteriä tai muita tekokuituja sisältävien kaulahuivien käytön.

Hongkongin yliopiston tutkijat asettivat hamstereita kahteen häkkiin – toiseen Covid-19-virukseen sairastuneita ja toiseen terveitä eläimiä – ja sijoittivat niiden väliin kirurgista maskia vastaavan esteen. Ilman välisuojaa kaksi kolmesta terveistä hamstereista sai infektion, mutta maskin suojaamista vain 25 %. Lisäksi välimaskin suojaamat hamsterit sairastuivat lievempään tautiin.

Hamsterikoetta ei ole voitu toistaa ihmisillä, mutta epäsuoraa todistetta löytyy enenevästi. Anekdotaalinen tieto kertoo kahdesta koronainfektion saaneesta kampaajasta, jotka käyttivät työpaikalla maskia. Heidän asiakkaansa säästyivät infektiolta, vaikka he levittivätkin tautia kotioloissaan. Valtaosa Black Lives Matter -protestiliikkeen aktivisteista puolestaan käytti maskia, eivätkä nämä kokoontumiset aiheuttaneet tartuntapiikkiä.

Vielä vertaisarvioimaton medRxiv-alustalla ilmestynyt tutkimus vertailee maskien käyttösuosituksia ja kuolevuuslukuja 200 valtiossa. Mortaliteetti oli nelinkertainen valtioissa, joissa maskien käytöstä ei ollut ohjeita, verrattuna valtioihin, joissa se oli pakollista tai suositeltua. Esimerkiksi Mongoliassa maskien käyttö oli normi jo tammikuusta 2020 lähtien, eikä koronakuolemia ilmaantunut lainkaan toukokuuhun mennessä. Yhdysvalloissa puolestaan tarkasteltiin hallinnon asettamia maskisuosituksien vaikutuksia huhti-toukokuun aikana ja päädyttiin siihen, että maskien käyttö esti 450 000 tartuntaa.

Maskien käyttö saattaa suojata, ei vain hamstereita, vaan myös ihmisiä vakavammilta koronainfektion muodoilta. Katsaus viittaa Gandhin ja työtoverien heinäkuussa julkaisemaan artikkeliin, jonka mukaan maskin käyttö pienentää infektion aiheuttavan viruksen annosta, mikä johtanee lievempään ja jopa oireettomaan tautimuotoon. Samalla näin ehkä saavutettaisiin laumaimmuniteetti vähäisemmin vaurioin. Samat tutkijat ovat nyt laajentamassa selvitystään jopa 1000:lle Yhdysvaltain paikkakunnalle.

Satunnaistettua etenevää tutkimusta tietenkin kaivattaisiin. Ainakin yksi sellainen on tehty Tanskassa, jossa 6 000 ihmistä jaettiin kahteen ryhmään: työmatkalla toinen ryhmä käytti maskia ja toinen ei. Tuloksia saataneen kuulla lähiaikoina. Vielä mittavampi tutkimus on parhaillaan käynnissä Guinea-Bissaussa, jossa 40 000 ihmistä satunnaistetaan maskiryhmään ja kontrolliryhmään. Jotkut auktoriteetit tosin kyselevät jo, onko tämä enää eettistä, ja viittaavat ikivanhaan vitsiin: eihän laskuvarjojenkaan tehoa ole milloinkaan tutkittu kontrolloiduilla kokeilla.

Ehkä nyt on jo aika jättää taakse pohdinnat siitä, aiheuttaako maskien käyttö ”väärää varmuutta” ja siten riskikäyttäytymistä. Tutkijat tuntuvat pikemmin ajattelevan niin, että maskien käyttö vahvistaa esimerkin tavoin ihmisjoukkojen suojakäyttäytymistä ja muistuttaa jaetusta vastuusta. Mutta tämän synnyttäminen vaatii sen, että niitä todella käytetään.

https://media.nature.com/original/magazine-assets/d41586-020-02801-8/d41586-020-02801-8.pdf

Kimmo Kontula

Tiedenostot-palstalla esitellään ajankohtaisia lääketieteeseen liittyviä kirjoituksia.